Nyt hävettää..

Kauhulla katselen, TODELLAKIN on mennyt 5 kuukautta, kun viimeksi olen kirjoittanut! No viimeksi taisi mennä puoli vuotta... Kesä on mennyt siinä samalla ja kun viimeksi istuttelin kesäkukkia, nyt kävin leikkaamassa ruusut poikki ja peittelemässä ne talvilevolle. Kesäkukat ovat lentäneet kaatopaikalle jo kuukautta aikaisemmin kera muiden kasvien. Terassikatokset on kerätty kasaan ja kaikki miljoona pilipali tavaraa on kerätty tyhjään kasvihuoneeseen, joka tänä kesä ei tuottanut muuta kuin kuivuuteen kuolleen kesäkurpitsan ja kirsikkatomaatin, joka viimeisillä voimillaan tuotti muutaman tomaatin. Joku puutarhaintoilija voisi saada slaakin, kuinka huonosti olen kasvejani kohdellut..

Kesäprojekti 1. Toukokuu meni uusien työkuvioiden ja työrytmin opettelussa, jossa iltaisin sai nauttia kotona olosta -ei enää iltavuoroja!  Kesäkuussa innostuin luomaan jotain uutta takapihan joutomaalle. Kaivoin ja kuokin kaistaleen nokkosten ja rikkaruohojen valloittamaa aluetta puhtaaksi. Levitin sinne suodatinkankaan ja lopuksi kärräsin multaa päälle. Kaupasta ostin sekalaisen kattauksen erilaisia yksivuotisia kukansiemeniä ja nakkelin mullan päälle. Sitten vain jäin odottelemaan mitä kesä toisi tullessaan..  Ja kasvoihan se, ei nyt mitään yltiöpäistä kukkaketoa, mutta kuitenkin. Ensi kesä panokset suurenevat ja aikomus on tehdä "kukkaniitty" myös saunan edessä olevaan kasvatuslaatikkoon.

Kesäprojekti 2. Terassi nro 4. Tätä aluetta oli vuosien mittaa väännetty ja käännetty niin paljon, etten pysy enää laskuissa mukana. Kun tynnyrisaunan vanha terassinpätkä raahattiin alueelle muutama vuosi sitten jäi alue odottamaan seuraavaa muodonmuutostaan. Viime kesänä löysimme Ikeasta sopivan katoksen ja tänä kesänä sen sitten lopulta pystytimme terassin päälle. Isäntä nikkaroi vielä pätkän käytävää ja minä löysin huutokaupasta sopivan pöytäryhmän. Elokuun tullessa ripusteltiin vielä vähän valoja. Ihan kiva -projekti jatkuu ensi kesänä..

 

Kesäprojekti 3. Sylvia-myrsky riehui elokuussa halki suomen.. Takapihalla riehui jokin muu myrsky..  Alkuperäiset puskat, joita olen aina vihannut saivat viimeinkin häädön! Toimeksianto oli; ellei kukaan muu niin minä itse! Onneksi joku muu nykäisi moottorisahan käyntiin ja vartissa puskat olivat muuttaneet kaatopaikkakuormaan. Ensi kesänä katsotaan, mihin tämä alue muotoutuu.

Nyt lupaan taas parantaa tapani ja kirjoitella vähän useammin.. Johan tässä alkaa pian kauhea hössötys ja kiroaminen joulu...kausivaloja ripustaessa.

Mukavaa alkavaa marraskuuta!