Runsasluminen talvi tietää "kolatreeniä" katolla

Kateellisena katselen kun naapuruston harjakattoisista taloista lumi tulee rytinällä alas, kun kevätaurinko hivenenkin alkaa lämmittämään. Jos kesällä "joogataan" puron siivouksen yhteydessä, niin runsaslumisena talvena se tietää katolla muutaman tunnin hikitreeniä lumikolan kanssa.

Katolle kiipeäminenkin on jo itsessään  haastavaa: kola toisessa kainalossa läpi ylikasvaneen syreenioksiston, joka peittää tikkaiden yläosan. Ylös päästyäni uppoan polvia myöten tiiviiseen lumimassaan ja mietin, että mistähän aloittaisi?

Lähes 150neliötä aakeeta laakeeta lunta kolattava alas. Ei tule olemaan helppoa! Lumi yllättää, sillä se lähteekin yllättävän helposti liikkeelle ja irtoilee kolan kyytiin isoina lohkareina. Niistä on helppo havaita, kuinka lohkareet koostuvat jopa viidestä erillisestä  kerroksesta, kuin täytekakku, koostuen jäisistä parin sentin levyistä, välissä höttöstä lunta. Osaan lohkareeseen olisi pienen pieni Titanic osuessaan uponnut, niin tiiviitä ne ovat.

Auringon pilkistäessä harsomaisen pilvikerroksen läpi työ edistyy verkkaiseen tahtiin. Reilu kaksi tuntia puskettuani lunta alas, päätän että tämä saa riittää. Suurin osa on pois ja reunoilla olevat  kerrokset ovat niin ohuita, että niistä ei pitäisi enää olla haittaa.

Lumen kolaamisella on tietenkin se perinteinen kääntöpuoli: suurin osa putoaa suoraa takapihan terassille tukkien polun etu -ja takapihan välillä, samoin reitin lintujen ruokintapaikalle. En tiedä pitäisikö nyt käyttää isännän suosimaa lausahdusta "kyllä kevät sulattaa" vai otanko vaan lapion kauniiseen käteeni ja kaivan polun ainakin ruokintapaikalle auki?

Sisäinen laiskuuteni keksii tässäkin keinon ja kaivan käytävän uuteen paikkaan, kohti puron yli vievän silla. Näppärää! Käytävää kaivaessa tulee mieleen tenavana tehdyt lumikäytävät, joita kaivettiin velipoikien kanssa pitkin poikin puutarhaa. Niissä sitten juostiin päämärkänä leikkien hippaa. No, minun kaivamalla käytävällä ei kukaan leiki hippaa, mutta luulen, että fasaanit ja peltopyyt saattavat hyvinkin käyttää sitä oivana kulkureittinä halki takapihan.