Takapihan "alkuperäisasukkaat"

Ostimme tämän talon lähes päivälleen 18 vuotta sitten.  Odotin esikoistamme ja laskettuun aikaan oli reilu kuukausi jäljellä (hätähousu ei tietenkään malttanut niin kauan odottaa, vaan lopulta syntyi 2 viikkoa etuajassa) Tarkoitus oli päästä muuttamaan taloon lähestulkoon suoraa laitokselta. Ihan niin nopeasti asiat eivät sujuneet mutta melkein. Pienen sisätilaremontin jälkeen pääsimme muuttamaan taloon tyttäremme ristiäisiä juhlimaan.

Puutarha oli se, jonka vuoksi talon  taisimme ostaa. Vaikka se olikin ostohetkellä pahasti laiminlyöty jo usean vuoden ajan, teki se silti suuren vaikutuksen. Ehkäpä mieheni sisäinen "puutarhuri" näki tontissa potentiaalia uuteen elämään, kun minun ajatukset keskittyivät täysin toisenlaisen uuden elämän seuraamiseen. Olemmekin tässä viime vuosina ihmetelleet, miksi puutarhasta ei ole yhtään kuvaa ensimmäisten 5 vuoden aikana?  No ketä nyt olisi kiinnostanut kuvata huonosti hoidettua takapihaa, kun olit itse saattanut tähän maailmaan jotain paljon mielenkiintoisempaa kuvattavaa! Tilanne on muuttunut vuosien mittaan: nyt puutarhaa kuvataan enemmän, kun teini kieltäytyy osallistumasta kuviin ja vahvasti korostaa "ettet sitä ainakaan sitten minnekään nettiin laita!". 

harvinaisia pihakuvia vuodelta 2004

Tontilla on vielä monia edellisen omistajan istuttamia  kasveja  alkuperäisellä kasvupaikallaan, lähinnä isot puut ja koristepensaat, mutta joukosta löytyy myös muutama yksilö, joita olemme vuosien mittaan siirtäneet eriin paikkoihin ja saanut ne vielä pysymään hengissäkin. Ikää näillä alkaa olemaan jo se 30-40 vuotta. Mietinkin monesti, että kuinka vanhaksi jokin kukka voi elää?

Alppiruusu, jonka nimeä en tiedä.

Tämän pensaan alkuperäinen paikka oli pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella. Pensas oli muuttaessamme jo niin iso, että joka kerta kun aukaisit oven, pökkäsit sitä kulkiessasi. Taisi se siinä vielä muutaman vuoden olla pökittävänä kunnes siirsimme sen juuri valmistuneen uuden pihavaraston päätyyn. Siinä se on hyvin viihtynyt siirrosta huolimatta, enkä sitä ole sen kummemmin hoitanut. Kukkaloisto on joka vuosi aivan  uskomaton! Nyt laitoin uuden aluskatteen, kun jäi pussillinen ylimääräistä toista etupihan penkkiä tehdessä.

alppiruusu parhaimmillaan tänä kesänä

uusi aluskate laitettu, kukinta on jo ohi

Köynnöshortensia

Tämä veijari kasvoi alppiruusun kaverina pääsisäänkäynnin oikealla puolella. Se oli ajan saatossa vallannut koko tiiliseinän ja osa oksista kurkisteli jo keittiöikkunasta sisälle. Kun päätimme kaivaa salaojat talon ympärille tuli aika siirtää hortensia pois. Raskain mielin revimme sen väkivalloin tiiliseinästä irti ja katkoimme juurakon. Pieni osa päätettiin jättää ja istutimme sen portinpieleen. Kasvakoon siinä jos tykkää ja onhan se tykännyt! Muutama vuosi meni että haki omaa kasvutilaa uudessa paikassa, mutta nyt se on lähtenyt hurjaan kasvuun, ehkä liiankin hurjaan ja olemme miettineet, että oliko sittenkään viisasveto istuttaa se porttiin kiinni? 

hortensian jäljet näkyvät edelleen seinässä

taitaa portti jäädä liian pieneksi?

Pioni, jonka niemeä en tiedä

Tämä kaunokainen kasvoi takapihalla nykyisen puron kohdalla. Taisi siis olla niitä ensimmäisiä kasveja jotka saivat muuttoilmoituksen, kun isäntä otti ensimmäistä kertaa lapion esiin. Olin kuullut, että pioni ei kauheasti tykkää siirtelystä, mutta minkäs voit kun pakko oli kaivaa se ylös tulevan puron tieltä. Oikeastaan ei tainnut olla hajuakaan minne se siirrettäisiin, niinpä se päätyi takapihan peränurkkaukseen tehtyyn kasvualueeseen. Kauan meni ennen kuin pioni alkoi ilmoitella olemassa olostaan ja taisin jo ajatella sen olevan död, mutta niin vain sekin lähti sitkeästi uuteen loistoonsa ja tuottaa tätä nykyä iloa upealla kukkaloistollaan sen lyhyen kesä-heinäkuun ajan ennen ensimmäistä rankkasadetta. Tänä kesä olen innostunut hommaamaan kolme uutta pionia ja nyt vaan odotellaan, montako vuotta menee että ensimmäinen aloittaa kukintansa?

Varjolilja

Tämä kaveri alkoi ilmestyä mystisesti lähes jokaiseen kukkapenkkiin, jonka olemme tänne tehneet ja vieläpä niin, etten ainuttakaan sipulia ole itse maahan laittanut. Lieneekö syynä se, että varjolilja kasvoi alkuperäisessä kukkapenkissä nykyisen puron takana ja siitä penkistä on varmaan ajan saatossa siirretty multaan kaikkiin muihin penkkeihin, joten pienet sipuli ovat näin ollen salamatkustaneet uusiin paikkoihin. Tänä kesänä sitä on noussut kukkimaan yllättävän monta pitkää hujoppia ja sen outo ulkomuoto on alkanut pikkuhiljaa minua miellyttämään, vaikka ensi pidin sitä suorastaan rumana kukkana ja ajattelin kiskoa karkulaiset pois, mutta kyllähän niillä on tilaa täällä olla, vaikka kasvavatkin vähän siellä sun täällä.

kaunis vai ruma?

yksi ryhmä kasvaa etupihan kuunlilja penkissä

puronvarsi penkissä kasvaa vain yksi asukas vaikka täältä
ne kaikki ovat alunperin lähteneet vaeltamaan

yksi ryhmä kasvaa takanurkkauksessa siirretyn
pionin kaverina

Tämän postauksen myötä nakkaan aivot narikkaan muutamaksi viikoksi ja otan 24/7 rentoiluasenteen!