Äitienpäivää!

Tänä vuonna kevät teki tuloaan tooodella hitaasti: välillä paistoi, välillä satoi, varsinkin lunta! Sitä satoi joka väliin. Juuri kun olit vaihtanut autoon kesärenkaat alle, tuli sellainen huhtikuinen lumimyräkkä, että se lamaannutti puolet suomenmaasta. Minäkin isännän kanssa katselin ikkunasta pihalle ja totesimme yhteen ääneen, että nyt ei kannata lähteä töihin. Onneksi joitakin työasioita pystyy hoitamaan kotoakin päin, niin ei mennyt sekään päivä haaskeelle.

Toukokuun alku oli viileää, mutta juuri sellaista sopivaa, että oli aika tarttua toimeen ja aloittaa pihalla kevätsiivot. Olen muutaman vuoden hampaita kiristellen tuijottanut raja-aitaamme. Lopulta koitti päivä, että jokin ääni päässäni sanoi: ota sakset, ota sakset ja minä otin! Kun isäntä lähti kauppareissulle juniorin kanssa, tunsin kuinka aikani oli tullut ja oksasakset käteeni saatuani, minua ei pysäyttänyt enää mikään!

Niks, naks ja ensimmäiset metrit etupihan aitaa oli ns. kynitty alas. Jälki ei kyllä ollut mitään kaunista katseltavaa, mutta pääasia oli, että ruma, yli pitkä aita oli leikattu alas. Nyt vain jännitti, mikä olisi kauppareissulta kotiin palaavan isännän reaktio. 

Auto kaartaa kotipihaa, isäntä nousee autosta. Katsoo hetken aikaan saamani "tuhoa" ja toteaa erittäin rauhallisesti: jaaha, pitää varmaan tilata siirtolava pihaan...

Sittenhän "mopo karkasi käsistä", myös isännällä!  Kahden viikon aikana leikkasimme koko aidan poikki, kaadoimme pari puuta, karsimme pensaita ja haravoimme kaikki viime syksyn lehdet ja moskat. Siivosimme rantteet oikein kunnolla, kaikki kiven kolot kääntäen. Jopa ojanpohjat kontattiin läpi, leikaten kaikki karanneet aidanversot pois. Kaksi täyttä siirtolavallista saatiin aikaiseksi ja tyydytyksen tunne oli suunnaton, kun eilen, lähestulkoon viimeisillä voimilla totesimme, että homma on nyt paketissa! 

Illalla, suloisessa auringon paisteessa isäntä lämmitteli saunaa ja laittoi ensimmäisen takapihan katoksen paikoilleen. Minä sekoittelin kesäkukkacoctailin ja kylvin siemenet viime vuonna tekemääni joutomaahan ja nyt myös uuteen kasvulaatikkoon saunan edustalle, orvokkien kaveriksi. Toiveissa saada kauniisti kukkiva saunan edusta. Loput kesäkukat istuttelen vasta kesäkuun alussa, kun siihen liikenee enemmän aikaa. 

Tänään olen nauttinut olostani sohvalla, katsellen kuinka pihalla sataa vettä - kastellen nurmikon ja kukkapenkit. Alkavalle viikolle on luvattu lämmintä säätä, joka tarkoittaa luonnon totaalista heräämistä kesään!

Ihanaa Äitienpäivää!