Pihabongaus 2022

Olen aina tykännyt seurailla lintuja ja opetella tunnistamaan niitä omaksi ilokseni.

Muistan talvet 80-luvun alussa, kun mummuni ikkunan alla oleva lintulauta kuhisi isoja pulleita punatulkkuja, kun hän ruokki niitä rehdillä, paksulla siansilavalla. 

Kesäisin mielestäni kaunein ääni oli kiurun laulu, kun se liversi taukoamatta kirkkaan sinisellä taivaalla sekä taivaanvuohen mäkätys iltahämärän saapuessa. Uusin iloinen tuttavuus, johon olen saanut pohjoisen matkoillamme tutustua, on ehdottomasti peloton kuukkeli. Siinä vasta pirtsakka olento!

Mutta jos pitäisi valita yksi lintu ylitse muiden, olisi se minulle ehdottomasti kurki! Ei ole mitään sen hienompaa kuin kurkiaura ja niiden tuoma viesti joko kesän tulosta tai sen loppumisesta. Jälkimmäinen tietenkin hieman haikein ajatuksin siivittämänä. Muutamia vuosia sitten sain nähdä työmatkallani aivan muutaman metrin päästä sen kuuluisan kurkien kevät-tanssin. Eipä voinut pahempaan aikaan olla puhelimesta akkuloppu!

Nuoruusvuosina sain tutustua ihmisiin jotka tiesivät linnuista yhtä jos toista. Tänäkin päivänä tulee vaihdettua "lintukuulumisia" pitkin vuotta ja keväisin vaihdamme näköhavainnot kuka näki kevään ensimmäiset muuttolinnut.

Vuosi sitten innostui BirdLifen Pihabongauksesta, kun noita tirpusia tontilla kuhisee kiitettävästi ja isäntä on kunnostautunut niiden talviruokinnassa. Ostinpa hänelle viimeksi syntymäpäivälahjaksi muutaman uuden ruokinta-automaatinkin.

Tänä vuonna ajattelin oikein panostaa asiaan. Ostin jo vuosia sitten rikkoutuneiden kiikareiden tilalle uudet ja kahlasin jälleen kerran lintukirjani läpi.

Lauantaiaamuna täytimme isännän kanssa automaatit ja ripustimme oksille siemenketjuja. Lähestyvä Valtteri- myrsky alkoi ilmoitella itsestään tuulenpuuskien merkeissä. Vaikka pakkasasteita oli vain muutama, viima sai tuntumaan ilman ainakin miinus kymmeneltä, ehkäpä enemmältäkin. Naapurin puusta kuului ilokseni käpytikan naputus. Kun myrskytuuli yltyi, läheisestä kuusikosta pyrähti lentoon parvi naakkoja, kuin Hitchcockin linnut, raastavasti naakkuen.

Siirryin sisälle lämpimään ja jäin odottaman että linnut saapuisivat lisääntyvästä lumisateesta huolimatta ruokailemaan,  eikä kauaakaan kun odotus palkittiin.  Tunnin tarkkailuaikana tunnistin 10 eri lintulajia, jotka viettivät ruokailuhetkeä etu-ja takapihalla. Harmi, että ikkunan takaa kaukaa otettuna valokuvat eivät ole kauhean hyviä, mutta linnut sentään jotenkuten tunnistettavia.

Fasaani, harakka, keltasirkku, talitiainen, sinitiainen, pikkuvarpunen, varpunen, punatulkku, varis sekä naakka. Harmikseni en tuona päivänä nähnyt ihanan pulleita peltopyitä, jotka tavallisesti tulivat joka päivä ruokailemaan sekä tilhiparvea, jotka tykkäävät käydä napsimassa koristeomenapuun hedelmiä. Edellisenä päivä nekin vielä puussa parveilivat. 

Seuraavana päivänä peltopyyt sitten saapuivatkin ja tyttäreni ehti niistä kuvan napata. Vaikka bongauspäivä meni varsin hyvän saaliin merkeissä saimme lintulaudalle alkuviikosta vielä vieraaksi yhden uuden yksilön, jota en muista siellä ennen vierailleen: närhen. Tämä tietenkin "videotarkenteella" vielä oikeaksi yksilöksi tarkastutin. Kiitos Wellu -luottoystäväni lintuasioissa!

Tykkäätkö Sinä tarkkailla pihapiirisi lintuja? Mitä yksilöitä olet bongannut?