Juhannuksen jälkeinen viikko on ollut käytännössä rimpuilua töissä lyhyen lomailun jälkeen ja päivien
laskemista seuraavaa lomaa odotellessa. Loppuaika on mennyt haahuilen takapihalla, oikeastaan mitään järkevää aikaan saaden.
Päivät
kulkevat rituaalinomaisesti: aamukierroksella tutkitaan onko kukkapenkeissä tapahtunut
uusia "avautumisia", töiden jälkeen tehdään "siivoustöitä"
rikkaruohoja kitkien ja illat sitten kastellaan rutikuivaa nurmikonpintaa. Tähän sentään helpotusta toi viikonloppuna hommattu sadetin. Nyt vain pitää olla nopea sen siirtelyssä, ettei saa jääkylmää vettä niskaansa.
 |
| kivetys puhdistuu |
Eräällä aamukierroksella koin pahemman laatuisen järkytyksen, kun jo innolla odotin siirtämäni sinikuunliljojen kukintojen avautumista ja nyt sain todeta. että kukinnot olivat kuin veitsellä katkaisten kadonneet parempiin suihin. Keväällä kaksi koiran kokoista jänistä norkoili usein takapihallamme ja eipä aikaan kun kaksi muuttui kolmeksi. Tuon pikku jäpösen olen usein nähty aamutuimaan rouskuttavan naapurin helmililjoja. Nyt se oli päättänyt herkutella myös minun kuunliljoillani. Apuvälineet tykistä kivääriin tuli mietittyä, mutta päädyin kaverin vinkistä heittelemään aamukahvin porot kukkapenkkiin. Jään seuraamaan toimiiko jatkossa.
 |
| minne katosi kukinto? |
Keväällä ostin etupihalle upean lumihiutaleamppelin jota hoivasin kaikkien googleohjeiden mukaisesti, mutta niin vain sekin veti herneet jostain nenäänsä ja lopetti tyystin kukintansa. Olin lukenut, että vaikka kukkaa hoitaa ohjeiden mukaisesti se saattaa lopettaa kukintansa, koska juuristo kasvaa liian isoksi. En tiedä, pitääkö tässä nyt sitten etsiä isompi kasvuastia ja toivoa loisteliasta kukintaa takaisin?
 |
| purkit on joka lähtöön |
 |
| ei kuki, ränsistyy vaan |
Samaisella keväisellä kukkaostosmatkalla ostin keijunmekon, kun kaikki puutarharyhmät ylistivät sen loisteliasta ja upeaa kasvua. Juhannukseen mennessä kasvun piti hipoa jo maata. Toisin kävi; keijumekon kehuttu loisto tyrehtyi jo kalkkiviivoille. Kasvua on tullut vaivaiset 10senttiä vaikka kuinka googleohjeita noudatin. Ei taida mennä tämäkään kukka ensi kesälle jatkoon.
 |
| loistelias pituuskasvu tyssäsi 10senttiin |
Mutta silti jotain pientä positiivista pilkahdusta vaikka se aiheuttikin sydämentykytystä ruusupenkin edessä. Nimittäin yksi tarkastuskierros paljasti kirvaparven ruusujen kimpussa. Taas googlet esiin ja sieltä neuvoja etsimään. Ja niitähän löytyikin jos jonkinlaisista myrkyistä vesisuihkuun ja leppäkerttuihin. Koska koko kesänä en ollut nähnyt ainuttakaan leppäkerttua olin kuin lottovoiton saanut, kun hetkeä myöhemmin havaitsin kivikasa päällä tepastelemassa oivallisen yksilön. Hellin käsin siirsin kertun varovasti kirvoja kuhisevan ruusun varteen ja siinä tuo ahkera työläinen on nyt tehnyt tuhoamishommia 24h kohta neljättä päivää. Ihmettelen vaan, miksi se ei liho?
 |
| tämä tekee töitä ruokapalkalla |
Vai majaaloo kaupungiski ristiturpia. Täälon pysyny kauempana puutarhasta.....toistaaseksi. Talavisin on muutamia pikavisiittiä.
VastaaPoistaMulle pakkaa käyrä kesäkukkien kans sama homma. Ne pitää kuvatakki het ku tuaa ne kotia, koska viikon päästä useenkaa ei oo enää mitää kuvattavaa. Melekee sääntö, enemmä ku poikkeus, että kukinta teköö välipään. Useemmite kuitenki aloottaavat uurestansa.
Pitää nyt sitkeästi vaan yrittää elvyttää noita kahta piru parkaa ja uskoa lujasti, että ne vielä toipuvat.
PoistaKoska olet googlaillut hoito-ohjeita, niin olet varmaankin tietoinen että viihtyvät puolivarjosassa tai jopa varjossa? Onkohan niillä multana jotain turveseosta vai vaihdoitko mullat? Nämä molemmat pitäisi olla hyvia kasvamaan ja kukkimaan. Tosin monesti käy näin, kun kasvi tuodaan keväällä tarhalta kotiin, mutta nyt on jo keskikesä. Siksi lämpötilamuutos ei liene syynä.
VastaaPoistaNyppisin lumihiutaleen kuolleet kukat pois, jos sinni riittää. Lannoitetta annan itse joka kastelukerta kaikille kesäkukille ohjeista piittaamatta.
Lumihiutale on aamuaurinkoisella etupihalla ja keijunmekko ilta-aurinkoisella takaterassilla. Lannoitetta antanut purkinohjeiden mukaan. Lumihiutale on alkuperäisessä isossa amppelissaan, mutta keijunmekon istutin isompaan astiaan kuin alkuperäinen. Mulla on lähes aina huono onni näiden kesäkukkien kanssa. Ainut mikä kasvaa ja voi hyvin vuodesta toiseen on mustasilmäsusanna ja viime kesänä oli lumihiutaleen tilalla verenpisara, mutta se sotki mahdottomasti. Ehkä ostan silti sellaisen taas ensi kesänä:)
Poista