Hetkeksi pois takapihalta..
Uskaltaako sanoa, että olen aistinut jo syksyn tulon?
Sen tulon tuntee aamulla kosteassa nurmessa, vaikka yöllä ei olisi vettä satanutkaan.
Sen tulo tuoksuu kypsyvässä viljassa, kun huristelet kotiin auton ikkunat auki, auringonlaskun aikaan keskellä viljavainioita.
kauhavan peltomaisemia kesäyössä |
Saunaa lämmittäessä kaiho iskee mieleen, tässäkö tämä nyt oli? Ilma viilenee taivaanrannassa nousevien tummien pilvien myötä.
tsekkiläiset osaavat tehdä mielestäni parhaat tummat saunaoluet! niistä ja muistakin tsekkiläisistä herkuista voit lukea täältä |
uhmaavat pilvet pälyilevät taivaanrannassa |
Mut hei, eipäs nyt synkistellä liikaa, sillä viikonloppuna saapuivat taas hetkellisesti poissa olleet helteet ja teimme pari pientä irtaantumista ns. lähimatkailun merkeissä, joka tallaiselle keski-euroopan matkoja rakastavalle on lähes uusi kokemus.
Kävin melkein kastautumassa läheisessä purmojärvessä (edellisestä uinti kerrasta taitaa olla jo muutama vuosi aikaa..)
Nautin Pietarsaaren Jaakon päivän rompetorin tunnelmasta ja ihmisvilinästä. Koska pääasiassa kaikki puhuivat ruotsia, pystyi hetken kuvitella olevansa ulkomailla..
Hieman alas päin rannikkoa ajaessa helteisessä Kristiinankaupungissa Unikeonpäivän jälkimainingeissa kaupunki oli todella seesteisen oloinen. Sai kulkea rauhassa ilman muita turisteja.
kissanpiiskajankuja, suomen kapein kaksisuuntainenkatu |
ihastuttava ulrika eleonoran kirkko kirkko 1700-luvulta |
kulttuurit kohtasivat krepelin kirpputorilla |
Kommentit
Lähetä kommentti
Kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita!