Uudistusta osa 2 - ruukkupuutarha tai jotain sinne päin

Takapihamme peränurkassa, pihakodan läheisyydessä on alue, jota on ajan saatossa muokattu varmaan joka toinen tai kolmas vuosi. Se on paikka, joka ei kerta kaikkiaan löydä tarkoitustaan. Alueessa on jokin taika, laitoit sinne kasvamaan mitä tahansa, se kasvaa ihan julmetusti. Pahimmillaan alueen valtasi "hillitty kasvuinen" sinilaakakataja, jonka revimme muutaman kasvuvuoden jälkeen yli viisi metrisenä pois, kun sen lonkerot olivat tukahduttaneet kaiken alleen. Kerran istutin alueelle kärhön kartiomalliseen muutaman metrin korkuiseen telineeseen, niin ei mennyt aikaakaan, mun teline kaatui villiintyneen kärhön alla. Nyt kärhö on ollut jo usean vuoden etupihan kaariportissa, eikä se ole päässyt oikein minkäänlaiseen kasvuvauhtiin. Alueelle istutetut tuijat ovat nykyään isojen puiden kokoisia. Viime syksynä leikkasin niitä armottomasti kapeammiksi, koska ne valtasivat alaa ympäriltään, peittäen osan alueen käytävistä ja varjostaen kukkapenkkiä.

Parhaimmillaan alue on ollut kaunis, värikäs ja kukkiva, mutta pahin virhe oli aikoinaan istuttaa sinne luumupuu, joka kasvattaa uusia versoja kaikkialle. Niitä menee nurmikolla ja kukkapenkeissä. Luumupuun vieressä on pyöreä kuunliljapenkki, joka on aivan versojen valtaama. Siksi alue on joutunut jälleen kerran uudistuskohteeksi. Luumupuulle annoin jo tappotuomion, mutta hellyin jälleen kerran, kun se puhkesi upeaan kukkaloistoon, luumuja siitä tulee tuskin kourallistakaan. Näin ollen otin lapion käteeni ja kaivoin kuunliljapenkin ylös ja samalla kilokaupalla luumupuun versoja.

Viime vuonna tynnyrisaunan edustalla ollut terassin pätkä oli kannettu alueelle ja siitä se idea sitten lähti, että rakentaisimme tähän jonkinlaisen "ranskalaisen ruukkupuutarhan" tai jotain sinne päin. Kun kukkapenkki oli lapioitu ylös ja maa tasoitettu, levitimme jälleen hyväksi todettua vanhan paviljongin kattokangasta maahan ja sen päälle koristekatetta. Näin tulisi estettyä versojen uudelleen nousu. Paikalle raahattiin isännän aikoinaan rakentama kasvulaatikko jossa sitten olisi tarkoitus kasvattaa jotain.

Koska intohimoni on kiertää kirpputoreja ostellen kaikenlaisia emaliastioita, niin nyt nekin löysivät paikkansa alueelta. Istutin niihin itse kasvattamiani auringonkukkien, koristekrassien ja koristekurpitsoiden alkuja iloisesti sikinsokin. Saa nähdä mitä mistäkin purkista kesän mittaan pukkaa!

Kasvulaatikon takaosaan istutin auringonkukkia ja etuosan täytin,  Keskisen Pihamyymälästä ostamillani yrteillä: timjamia, sitruunamelissaa, basilikaa, persiljaa, oreganoa ja ruohosipulia. Takaosaan olin myös kylvänyt kesäkukkasekoitusta, joten sieltäkin on odotettavista ihan mitä tahansa tai sitten ei mitään.

Alue vaatii vielä paljon tuunausta ja siivousta, mutta se on jo puoli voittoa, että olen saanut sinne kasveja istutettua. Toive on saada alue enemmän perkolan tyyliseksi ja siihen saattaa myös liittyä haave syysiltoja valaisevista valosarjoista. Apua saattaa tulla myös muutamasta haravakoneen pyörästä ja ehtymättömästä mielikuvituksesta. Uudistus siis jatkukoon!