Pikkuhiljaa puutarha pakettiin

Pikku hiljaa, vaikken niin haluaisikaan, on päästettävä kesästä irti. Kerään kaikki kukkapenkeissä olevat koristeet sekä puupökkelön haarassa olevan hyönteishotellin pois. Hotelli näyttää tyhjältä, sinne ei vielä tänä kesänä eksynyt yhtään asukasta. Ehkäpä ensi kesänä se olisi jo "loppuunmyyty".

Mustasilmäsusanna sai nokkiinsa alkukesällä viimeisestä pakkasesta ja sen kasvu lähti hitaasti käyntiin. Kuuma ja kuiva kesä ei ollut ilmeisesti myöskään sen mieleen, sillä kasvu oli todella hidasta, ei läheskään sellaista kuin edellis kesänä. Nyt kun syksyn ensi pakkanen puraisi sen kukintoa, päätin luovuttaa ja lopetin sen kärsimykset poistaen koko kasvuston.

Kasvihuoneessa kurkku yrittää vielä viimeisillä voimillaan kasvattaa uutta satoa, mutta pakkanen vei voiton tässäkin ottelussa. Onneksi paprikat ja tomaatit kypsyvät keittiön pöydälläkin. Ja tämä paprika oli itseasiassa parempaa vihreänä kuin punaisena.

Viimeiset perennat aloittavat uhmakkaan kukinnan herra pakkasesta huolimatta ja omenat roikkuvat sitkeästi puussa. Tämän syksyn omenasato oli suurin osa maassa, ennen kuin ne ehtivät kunnolla kypsyä. Ne jotka pysyivät puussa olivat pieniä ja rupisia. En jaksanut haaskata aikaani niiden mehustamiseen tai hilloamiseen. Killukoot puussa kuin joulupallot kuusessa konsanaan.

Nyt sääukko on ennustanut tuleville päiville kylmää ja sateista säätä. Pihalle ei siis ole mitään asiaa! Käärin itseni sohvalle viltin mutkaan ja sytytä kynttilän olohuoneen pöydälle. Nyt on juuri sopiva aika tälle, pihatyöt saavat hetken odottaa!